Core Web Vitals on tärkeä osa sivustosi UX:ää ja näkyvyyttä

SEO-rintamalla tapahtuu, sillä käyttäjäkokemusta mittaava ja Google-näkyvyyteen vaikuttava Core Web Vitals on löytänyt tiensä ison G:n algoritmeihin. Kyse on varsin mittavasta uudistuksesta, joten mitä nopeammin verkkopalvelussa kiinnitetään huomioita CWV:hen, sitä pienempänä mahdolliset negatiiviset vaikutukset hakukonesijoituksissa pysyvät.

Käyttäjäkokemus on ollut osa Googlen algoritmeja jo pitkään ja kiitoksena hyvästä suorituksesta sivuston on voinut saada näkymään paremmin Googlessa. Hakukonejätti haluaa tarjota käyttäjille relevanttia tietoa niin orgaanisesti kuin maksetun mainonnankin puolella, mikä on lähtökohtaisesti hyvä asia. Hyvä UX ja hyvä sisältö ovat oleellisia, jotta sivusto toimii käyttäjän kannalta optimaalisesti. 

Google nimittää käyttäjäkokemukseen ja hakukonenäkyvyyteen liittyviä mittareita Page Experience Signals -nimellä.

Google nimittää käyttäjäkokemukseen ja hakukonenäkyvyyteen liittyviä mittareita Page Experience Signals -nimellä. Näihin vahvasti liittyviä mittareita ovat olleet: 

Nyt näiden – edelleen erittäin relevanttien mittareiden – rinnalle on tullut Core Web Vitalsin myötä uusia mittareita. Core Web Vitals painottuu muutamiin eri osa-alueisiin. Sivuston nopeus, sen reagointi ensimmäiseen vuorovaikutukseen ja elementtien visuaalinen vakaus ovat uudistuksen keskiössä ja ne liittyvät kaikki vahvasti käyttökokemukseen. 

Kyse ei ole mistään kevyestä Googlen algoritmien päivityksestä, sillä nämä “verkon übertärkeät ydinhommat” vaikuttavat kaikkien verkkosivustojen Google-sijoitukseen. 

Kuvan lähde: Google

Mikä on Core Web Vitals?

Core Web Vitals on kokonaisuus, joka mittaa verkkopalvelun käyttäjäkokemusta ja vaikuttaa sitä kautta hakukonenäkyvyyteen. Mittareihin kuuluvat LCP (Largest Contentful Paint), FID (First Input Delay) ja CLC (Cumulative Layout Shift). Tarkastellaanpa seuraavaksi niitä.

LCP, Largest Contentful Paint, mittaa sisällön latautumisaikaa

Sivustojen latausaikoja on mitattu järjestelmällisesti ainakin siitä asti, kun Google Analyticsin ensimmäinen versio vuoden 2005 syksyllä näki päivänvalon. Largest Contentful Paint pyrkii nyt mittaamaan sivuston latautumista sen kaikkein tärkeimmän – käyttäjän – näkökulmasta. Toisin sanoen LCP on aika, jona sivu on latautunut niin paljon, että se “vaikuttaa valmiilta”. Käytännössä siis aika, jona suurin osa verkkosivun sisällöstä ja kuvista ilmestyy laitteesi näytölle.

Hyvä suoriutuminen tässä mittarissa antaa sivuston käyttäjälle tunteen, että sivusto toimii nopeasti ja sitä on mukava käyttää. Kolikon kääntöpuolena taas on, että hidas sivusto voi johtaa turhautumiseen ja ohjata käyttäjän jatkamaan surffausta muualla internetin syövereissä. 

Good LCP values are 2.5 seconds, poor values are greater than 4.0 seconds and anything in between needs improvement

Kuvan lähde: web.dev/lcp/

LCP mitataan lataamisen aloituksesta käytetyn ajan perusteella. Google ohjeistaa, että hyvän tuloksen saadakseen sivuston tulisi suoriutua sivun lataamisesta ensimmäisten 2,5 sekunnin sisällä. Yli 4 sekunnin menevät latausajat voidaan puolestaan  nähdä heikkoina tuloksina, jotka vaativat toimenpiteitä. 2,5-4 sekunnin väliin jäävät latausajat ovat keskitasoa ja niitä kannattaa pyrkiä parantamaan.

Latausnopeuden vaikutukset välittömään poistumiseen sivustolta

LCP:n merkitys tärkeänä mittarina on varsin helposti perusteltavissa. Googlen omaan dataan perustuvat mittaukset kertovat latausajan vaikutuksesta välittömään poistumiseen:

  • Jos sivun latausaika hidastuu 3 sekuntiin, välittömän poistumisen todennäköisyys kasvaa 32 %.
  • Jos sivun latausaika hidastuu 5 sekuntiin, välittömän poistumisen todennäköisyys kasvaa 90 %.
  • Jos sivun latausaika hidastuu 6 sekuntiin, välittömän poistumisen todennäköisyys kasvaa 106 %
  • Jos sivun latausaika 10 sekuntiin, välittömän poistumisen todennäköisyys kasvaa 123 %.

PageSpeed Insights on erinomainen Core Web Vitals -datan tarkasteluun, sillä se näyttää todellisista kävijöistä kerättyä kenttädataa sekä reaaliaikaista laboratoriodataa.

FID, First Input Delay, mittaa ensimmäistä vuorovaikutusta

Toinen oleellinen uusi mittari on First Input Delay, joka mittaa sitä, kuinka kauan sivustolla kestää reagoida ensimmäiseen vuorovaikutukseen. Vuorovaikutus voi olla käytännössä mikä tahansa käyttäjän tekemä toimenpide verkkopalvelussa, esim. napin painallus tai toiselle sivulle siirtyminen. 

Tämäkin mittari liittyy vahvasti käyttäjäkokemukseen sillä sivuston reagoidessa nopeasti käyttäjän valintoihin, on sen käyttäminen miellyttävää ja kävijä viihtyy palvelussa todennäköisemmin pidempään. On kuitenkin hyvä huomioida, että FID-mittariin eivät kuulu esimerkiksi sivun selaaminen tai zoomaaminen, vaan kyse on ennen kaikkea klikkauksista. 

Good fid values are 2.5 seconds, poor values are greater than 4.0 seconds and anything in between needs improvement

Kuvan lähde: web.dev/fid/

Käytännössä FID mitataan millisekunneissa viiveestä, mikä kuluu käyttäjän ensimmäisestä toimesta siihen, että selain rekisteröi sen. Tulos on hyvä, jos FID saadaan pysymään alle 100 millisekunnin. Huonon tuloksen raja puolestaan on yli 300 millisekunnin viiveet. Näiden väliin jäävä aika on keskitasoa.

CLS, Cumulative Layout Shift, mittaa sivuston asettelun muutoksia

Kolmas mittari, Cumulative Layout Shift, liittyy niin ikään vahvasti sivuston käyttäjään ja käyttökokemukseen, sillä se pyrkii mittaamaan käyttäjän näkökulmasta sivuston visuaalista vakautta – muuttuuko sivuston asettelu esim. tekstien, kuvien tai navigaation osalta sivuja selatessa ja kuinka usein niin tapahtuu. CLS eroaakin sen mittaustavaltaan muusta Core Web Vitals -datasta, koska se ei mittaa aikaa, vaan sivulla liikkuvien elementtien määrään liittyvää kokonaisuutta. Sen käyttämän Layout Shift Scoren laskemiseen on oma kaavansa.

Tyypilliset esimerkit huonosta CLS:stä ovat esim. napin pieni siirtyminen, jolloin käyttäjä klikkaa siitä ohitse tai juuri latautuneen sivun selaaminen, jolla teksti alkaakin yhtäkkiä hyppimään alaspäin – tai sivulla olevan linkin klikkaaminen, mutta linkin kohdalle ilmestyykin mainosbanneri kuin tyhjästä, jolloin käyttäjä klikkaakin vahingossa sitä.

Good CLS values are under 0.1, poor values are greater than 0.25 and anything in between needs improvement

 

Kuvan lähde: web.dev/cls/

CLS arvioidaan pisteytyksellä. Hyvä tulos on Googlen mukaan alle 0.1:n pistemäärä. Tulos 0.1 – 0.25 pisteen väliltä tarvitsee jonkin verran työtä sivuston parantamiseksi. Yli 0.25 menevät tulokset voidaan tulkita huonoina suorituksina, jolloin kehitettävää jää paljon.

Työkalut Core Web Vitals -mittaamiseen

Nyt kun tiedämme, mitä kaikkea Google huomioi verkkopalveluissa, niin meidän pitäisi myös pystyä tarkastelemaan dataa ja löytämään sieltä merkittävimmät kehityskohteet. Siihen on onneksi olemassa hyviä työkaluja. Osa niistä antaa kenttädataa ja osa laboratoriodataa, joita yhdistelemällä saadaan luotua kokonaiskuva sivustolla tarvittavista toimenpiteistä. Kenttädatalla tarkoitetaan Googlen keräämää anonymisoitua, aitoa käyttäjädataa suurelta määrältä käyttäjiä. Kenttädata kuvastaa hyvin todellista käyttäjäkokemusta pitkältä aikaväliltä. Laboratoriodatalla puolestaan tarkoitetaan dataa, jossa mittaus tehdään yhtenä hetkenä, yhdellä selaimella ja tulokset nähdään reaaliajassa. 

PageSpeed Insights

Pagespeed Insights on paljon käytetty työkalu verkkopalvelun nopeuden mittaamiseen. Nyt sillä pystyy analysoimaan myös yksittäisen sivun Core Web Vitals -dataa.

Työkalusta tekee erinomaisen sen kyky näyttää todellisista kävijöistä kerättyä kenttädataa sekä reaaliaikaista laboratoriodataa. Tietääkseni muut työkalut eivät tällä hetkellä pysty vastaavaan toimintaan, joten PageSpeed Insights on kattavin valinta mittaamiseen. Sen rajoite tosin on, että se mittaa kerrallaan  vain yhtä sivua, joskin tuloksista voi tehdä myös koko sivustoa koskevia päätelmiä.

Google Search Console

Search Console on erinomainen työkalu hakukoneoptimointiin ja siihen liittyvän datan seurantaan. Nyt myös Core Web Vitals -dataa voi tarkastella Search Consolen kautta. Työkalun suurin etu muihin verrattuna on se, että se analysoi kenttädataa todellisten käyttäjien käyttökokemuksista koko sivuston laajuudelta ja ryhmittelee mahdolliset ongelmat niiden vakavuuden mukaan. 

Search Console antaa kätevästi yleiskuvan koko verkkopalvelun tilanteesta, eikä sivuja tarvitse käydä läpi yksitellen. Toimenpiteitä voidaan priorisoida niiden vakavuusasteen mukaan ja tarkastelemalla Search Consolea säännöllisesti, saadaan sivusto pidettyä hyvässä kunnossa.

Nyt myös Core Web Vitals -dataa voi tarkastella Search Consolen kautta.

Web Vitals Chrome -lisäosa

Web Vitals -lisäosa on hyvä työkalu reaaliajassa tehtävän laboratoriodatan keräämiseen miltä tahansa yksittäiseltä sivulta.

Sama data löytyy myös Pagespeed Insightsilla, mutta sivun tulee tällöin olla löydettävissä netistä. Chrome-lisäosalla voit seurata tilannetta jo sivun kehitysvaiheessa.

Chrome-lisäosalla voit seurata Core Web Vitals -datan tilannetta jo sivuston kehitysvaiheessa.

Muita mittareita käyttäjäkokemuksen parantamiseen

Kuten alussa kävimme läpi, niin Core Web Vitalsin lisäksi on olemassa useita muitakin mittareita, jotka vaikuttavat sivuston käyttökokemukseen ja nopeuteen. Tässä niistä muutamia oleellisia:

  • FCP = First Contentful Paint on mittari kertoo siitä, kuinka kauan kestää, jotta sivun ensimmäinen tekstikohde tai kuva renderöidään.
  • SI = Speed Index kertoo siitä, kuinka nopeasti sivun sisältö latautuu näkyviin.
  • TTI = Time to Interactive kertoo siitä, kuinka kauan sivulla kestää siihen, että se on täysin interaktiivinen.
  • TBT = Total Blocking Time mittaa kaikkien FCP:n ja interaktiivisuutta edeltävän ajan väliset ajanjaksot yhteenlaskettuna pitkien tehtävien osalta.
  • Page Performance Score laskee PageSpeed Insightsissa yhteen eri metriikoiden perusteella lopullisen tuloksen verkkosivun suoriutumisesta. On hyvä huomioida, että testin tulos on jossain määrin suuntaa antava ja tulokset yleensä vaihtelevat hieman eri testikertojen välillä.

Lopuksi

Kaiken kaikkiaan Core Web Vitals on tervetullut päivitys Googlen algoritmeihin, sillä sen mittareiden tehtävänä on viedä verkkopalveluiden käyttäjäkokemusta parempaan suuntaan. Aivan yksinkertaisia siihen liittyvät asiat eivät kuitenkaan ole ja monella digimarkkinoijalla, webbikehittäjällä ja suunnittelijallakin saattaa mennä aikaa, jotta uuden mittarit saadaan omaksuttua. 

Nykytilanteen kartoitus kannattaa aloittaa yllä mainituilla työkaluilla ja löydökset on hyvä käydä läpi oman kehitystiimin kanssa. Tarvittaessa voit kysyä neuvoja redandbluelta. Autamme mielellämme.

Business Designer, Growth Hacker
Paavo Virta

paavo@redandblue.fi