Yle haastatteli minua käytettävyyssuunnittelusta artikkeliinsa. Artikkeli on osa Ylen Nettiä ikä kaikki -hanketta, jossa kannustetaan nuoria opettamaan ikäihmisille digitaalisten laitteiden ja palveluiden käyttöä. Maailma digitalisoituu kovaa vauhtia ja asiakaspalvelu siirtyy entistä enemmän verkkoon. Miten varmistetaan, että koko väestö pystyy saamaan palvelua esimerkiksi raha- ja terveysasioihin liittyen?
Haastattelussa keskityttiin pohtimaan sitä mikä tekee palveluista helppokäyttöisiä ylipäätään, ja miten suunnitellaan verkkopalveluita, joita kaikki voivat käyttää. Jäin pohtimaan kysymyksiä. Onko oikeasti mahdollista suunnitella verkkopalveluita, joita kaikki voivat käyttää?
Kulttuuri rakentuu konventioista
Jotta voi ajaa autolla, on ymmärrettävä miten auto toimii ja tutustuttava maanteiden kulttuuriin – liikennesääntöihin. Liikennemerkit ovat symboleita – yhteisesti sovittuja merkityksiä – jotka eivät välttämättä ole ymmärrettävissä ilman tietoa. Esimerkiksi liikennekolmio ei kuvallisesti ilmaise, että oikealta tukevaa pitää väistää, joten merkin tarkoitus pitää opetella. Digitaalisessa maailmassa pätee myös oma kulttuuri, joka sisältävät läjäpäin opeteltavia symboleja. Jo verkkoselaimesta löytyy nuolet eteen- ja taaksepäin sekä kierrätysikoni jolla päivitetään sivu. Toiminnot pitää vain tietää jotta niitä voi käyttää. Verkkopankkia turvallisesti käyttääkseen tulee ymmärtää mitä tarkoittaa käsite uloskirjautuminen. Uudenlaisen kulttuurin opetteleminen vaatii aikaa ja ennen kaikkea tahtoa. Mitä, jos kaikki eivät ole kiinnostuneet opettelemaan digitaalista kulttuuria, digitaalisia konventioita? Miten tällaiset käyttäjät hoitavat jatkossa pankkiasiat ja miten heille suunnitellaan palveluita, joita on helppo käyttää?