Millainen on hyvä notifikaatio?

Miten paljon on sopivasti ilmoituksia?

Punainen pallo. Sydän. Ääni. Viestitulva ruudulla. Notifikaatiot ovat osa elämäämme. Aluksi ne olivat kivoja, sitten koukuttavia ja nyttemmin häiritseviä.

Häiritseviksi notifikaatiot tekee niiden liika toistuvuus, väärä ajoitus tai se, että ne eivät koske itseä millään tavalla. Valveutuneet käyttäjät varmistavat nykyään sovelluksen asennuksen yhteydessä, että ilmoituksia ei tule. Harva sovellus kun tuottaa ilahduttavaa sisältöä ilmoitusten muodossa.

Poikkeuksiakin on, esimerkiksi Nike+ -sovelluksen innokkaan koiran persoonalla varustetut päivittäiset ”Are we running today?”-tyyppiset viestit ihastuttivat ainakin aluksi, vaikka ne eivät olleet edes kovin informatiivisia. Miksi sitten proaktiivinen juoksuintoilija ei ärsytä?

Ladattuasi sovelluksen olet todennäköisesti toivonut elämääsi muutosta ja pidät juoksutsempparia mukavana kannusteena. Oikeastaan sovellus kertoo saman mitä itsekin ajattelet, lenkille pitäisi lähteä.

Push-ilmoituksiin pätee sama sääntö kuin muuhunkin viestintään. Viesti on tehokkaampi kun se ottaa huomioon vastaanottajansa persoonan ja motiivit.

Yksi toimistollamme taas kertoi käyttävänsä avaruuden kappaleiden liikkeistä raportoivaa Starwalk-sovellusta, jonka viestit ovat niin informatiivisia, että itse sovellusta ei tarvitse avata koskaan.

Hyvä tapa on kerätä ensin historiatietoa käyttäjästä: mikä häntä kiinnostaa, miten hän käyttää sovellusta ja mihin kellonaikoihin.

Hyvinvointosovellus esimerkiksi ehdottaa rankempia treenejä niinä päivinä, kun olet nukkunut yösi hyvin. Netflix ilmoittaa kun aikaisemmin katsomastasi sarjasta on uusi tuotantokausi saatavilla.

Useimmat sovellukset kuitenkin tukahduttavat käyttäjänsä jatkuvilla muistutuksilla olemassaolostaan. Tätä on varmasti vauhdittanut jotkut menestystarinat, jossa reaaliaikaisella viestinnälllä on ollut osuutta onnistuneessa business casessä – esimerkiksi taannoin lontoolainen leipomo moninkertaisti myyntinsä kertomalla Twitterissä aina kun tuoreet pullat tulivat uunista. Engagementistä puhutaan joka puolella.

Krantut käyttäjät kokevat kuitenkin helposti tulevansa häirityiksi. Elinehtona tuntuu olevan, että viestien vastaanottaminen on vapaaehtoista, ja että ne tuottavat aidosti hyödyllistä tietoa kuten ”Sinun on aika mennä nukkumaan, jotta saat tarpeeksi unta” tai ”Olethan huomannut, että viimeinen bussi lähtee 15 minuutin kuluttua”.

Toisessa ääripäässä ovat viestit, jotka keskeyttävät ja ovat samaan aikaan epärelevantteja. Pari päivää sitten mm. eräs ruokasovellus ehdotti aamukahveja illalla. Kyseessä oli todennäköisesti inhimillinen kömmähdys, mutta tulvivien notifikaatioiden ja matalan ärsytyskynnyksen käyttäjien maailmassa vaarallinen. Häiritsevät push-viestit ovat yleisin syy, miksi ihmiset poistavat sovelluksen puhelimestaan.

Jokaisella viestillä tulisi tuottaa arvoa. Sovelluksen tulee ansaita paikkansa käyttäjän puhelimessa joka päivä uudestaan. Relevantit, hyvällä tilannetajulla suunnitellut viestit auttavat tässä.

Itsestään selvää lienee, että hyvä ilmoitus on oikealla kielellä, kieliopillisesti oikein ja muutenkin ymmärrettävä sekä tarpeeksi lyhyt ja selkeä. Viestin tulisi myös linkata oikeaan toimintaan, ei vain yleisesti sovellukseen.

Ajoituksen merkitys on suuri. Itse olen käyttänyt kanadalaista sovellusta, joka lähettää todella paljon viestejä – yleensä öisin. Vastaanottajan aikavyöhyke on siis syytä tarkistaa. Kukaan ei halua herätä yöllä kuullakseen uudesta ominaisuudesta. Tutkimusten mukaan paras aika lähettää viestejä on iltakuuden ja kahdeksan välillä. Mikäli viestien osuvuutta haluaa parantaa, on niitä syytä A/B-testata ja mitata johtaako viestien lukeminen haluttuun toimintaan.

Sovellusten heavy userit ovat jo poistaneet kaikki notifikaatiot puhelimistaan. Jatkuvien piippausten maailmassa ainoa ääni, joka saa pomppaamaan sohvalta on tekstiviesti – tätä harvinaista mediaa käytetään ainoastaan silloin kun on oikeasti tärkeää asiaa. Ehkäpä seuraava myyntivaltti voisi olla sovellus, joka lupaa oletuksena olla häiritsemättä.