Verkkosivujen saavutettavuus 2026 — laki laajeni, tekoäly auttaa, mutta asenne ratkaisee

Saavutettavuusasiantuntija Sampo Korkeilan viesti on suora: huono saavutettavuus on huonoa designia.

Kirjoittaja: Petteri Laamo

12.8.2026

• Blogi

Verkkosivujen saavutettavuus ei ole enää julkishallinnon erikoisala. EU:n esteettömyysdirektiivi toi kesäkuussa 2025 saavutettavuusvaatimukset myös kuluttajaverkkokauppoihin. Moni yritys huomasi vasta silloin, ettei saavutettavuutta voi ”asentaa” jälkikäteen.

Tämän blogin ajatukset ovat peräisin redandbluen Webmaster-podcastin saavutettavuusjaksosta, jossa redandbluen asiantuntijoiden kanssa Sampo Korkeila Corellialta.

Webmaster-podcastissa keskustellaan verkkopalveluiden tulevaisuudesta ihmislähtöisestä näkökulmasta. Tilaa podcast Spotifyssa tai löydä kaikki jaksot osoitteesta redandblue.fi/webmaster-podcast.

Mitä verkkosivujen saavutettavuus tarkoittaa — ja ketä se koskee?

Saavutettavuus tarkoittaa, että verkkopalvelua voi käyttää mahdollisimman moni riippumatta näöstä, kuulosta, motoriikasta tai kognitiivisista rajoitteista. Yleinen harhaluulo on, että kyse olisi pienen erityisryhmän palvelemisesta.

”Mä aina sanon, että tämä koskee meitä jokaista. Heikkokuuloisia on noin 700 000 meidän maassa, versus että ihminen jos on täysin sokea, niin heitä on noin arvioilta 10 000.” — Sampo Korkeila

Lukuihin kannattaa lisätä värisokeat, ikääntyneet, kirkas auringonpaiste kännykän näytöllä ja jokainen kiireinen käyttäjä, joka silmäilee sisältöä. Saavutettavuus on pohjimmiltaan viestinnän muotoilua: viesti muotoillaan niin, että vastaanottaja voi ottaa sen vastaan.

Esteettömyysdirektiivi toi verkkokaupat lain piiriin

EU:n esteettömyysdirektiivi (European Accessibility Act) astui sovellettavaksi 28.6.2025. Suomessa se on pantu täytäntöön digipalvelulain laajennuksella, joka toi kuluttajille suunnatut verkkokaupat saavutettavuusvaatimusten piiriin. Käytännössä vaatimustaso on WCAG-ohjeistuksen AA-taso. Mikroyritykset (alle 10 työntekijää ja alle 2 M€ liikevaihto) sekä puhtaat B2B-kaupat jäävät soveltamisalan ulkopuolelle. Rajaus ei ole syy jättää asiaa hoitamatta, sillä saavutettavuus on myös kaupallinen kysymys:

”Jos mietitään verkkokauppoja, jotka on nyt tullut mukaan uusien direktiivien myötä, niin se on ihan puhdasta rahaa. Onko sulla varaa jättää osaa maksavasta asiakaskunnasta oven ulkopuolelle?” — Sampo Korkeila

Julkishallinto on elänyt saavutettavuusvaatimusten kanssa jo vuosia, ja kolmas sektori sai ensimmäiset velvoitteensa yli vuosikymmen sitten. Nyt sama osaaminen valuu yrityspuolelle ja usein kantapään kautta, kun saavutettavuus muistetaan vasta tarjouspalaverissa.

Milloin saavutettavuustyö kannattaa aloittaa?

”Vastaus on selkeä, eli heti alusta. Se ei ole mikään projektin lopussa päälle liimattava asia.” — Sampo Korkeila

Käytännössä tämä tarkoittaa kolmea asiaa. Ensinnäkin graafinen ohjeisto pitää rakentaa saavutettavuutta varten: jos brändivärit eivät riitä kontrasteihin, yksikään sivusto ei voi onnistua niiden rajoissa. Toiseksi saavutettavuus kuuluu suunnittelupöytään, ei loppuvaiheen tarkistuslistalle. Projektin lopussa tehtävässä saavutettavuusauditoinnissa pitäisi vain todeta asiat kuntoon, eikä aloittaa nollasta. Kolmanneksi saavutettavuustyö ei pääty julkaisuun. Tyypillinen sudenkuoppa syntyy, kun sivusto auditoidaan julkaisussa moitteettomaksi, ja kolme kuukautta myöhemmin sisältöpäivitysten jäljiltä rakenne on sekaisin ja reklamaatiot alkavat.

”Saavutettavuus ei ole projekti siinä mielessä, että sillä olisi alku ja loppu. Se pitää olla arvolataus koko organisaatioon — johtoportaasta lähtien.” — Sampo Korkeila

Tekoäly saavutettavuustyössä: apuri, ei automaatti

Tekoäly on muuttanut saavutettavuustyön raskaimpia osia. Automaattiset alt-tekstityökalut toimivat kohtuullisen hyvin. Esimerkiksi videoiden tai äänitteiden litteroinnit ja tekstiksi muuntaminen, jotka ovat perinteisesti hitaita ja kalliita työvaiheita, hoituvat murto-osassa entisestä ajasta. Lisäksi sisällöntuottaja voi pyytää kielimallia arvioimaan tekstinsä ymmärrettävyyden ennen julkaisua. Myös PDF-tarkistustyökaluihin on tullut AI-pohjaisia toimintoja asioille, jotka vaativat tulkintaa pelkän teknisen tarkistuksen sijaan.

Yksi sääntö pitää: kone ehdottaa, ihminen vahvistaa. Alt-tekstin pitää kertoa kuvan tarkoitus rehellisesti ja tulkitsematta, ja tähän tarkoitukseen tarvitaan aina ihminen, joka tuntee sisällön kontekstin. Kuten jaksossa todettiin: tekoäly ei vie saavutettavuusasiantuntijan työtä, vaan se tekee saavutettavuustyötä, jota ei muuten tekisi kukaan.

Yleisimmät väärinkäsitykset verkkosivujen saavutettavuudesta

”Saavutettavuus pilaa designin.”
Ei pidä paikkaansa — jopa fokustilat voi suunnitella brändin näköisiksi. Saavutettavuus on suunnitteluhaaste, ei suunnittelun este.

”Fontit pitää vaihtaa Arialiin.”
Olennaista on merkkien erottuvuus (iso I vs. pieni l), riittävä x-korkeus ja luettavuus pienessä koossa. ”Ruudunlukijaystävällinen fontti” on myytti, sillä ruudunlukija lukee merkkikoodeja, ei ulkonäköä.

”Tehdään erillinen saavutettava versio.”
Kahden rinnakkaisen sivuston ylläpito ei onnistu keneltäkään. Yksi sivusto, joka tehdään saavutettavaksi.

”Selkokieli ja selkeä kieli ovat sama asia.”
Eivät ole: selkokieli on tietyn käyttäjäryhmän lisäpalvelu, mutta selkeä yleiskieli on vaatimus kaikelle verkkosisällölle.

Nopea muistilista sisällöntuottajalle

• Kirjoita alt-tekstit kuvan tarkoituksen mukaan, älä tulkiten.
• Selitä infograafit ja taulukkokuvat auki tekstissä.
• Tärkein: muista saavutettavuus — asiantuntijankin mukaan vaikein asia koko työssä ei ole tekniikka vaan muistaminen kiireessä.
  
  Somessa:
• emojit ja hashtagit postauksen loppuun
• hashtagit CamelCase-muodossa (#NäinKirjoitatSaavutettavasti)
• ei koskaan pelkkää kuvaa ilman tekstivaihtoehtoa.
  
  PDF-tiedostojen saavutettavuus:
• Jos PDF ei ole saavutettava, sano se sivulla rehellisesti ja tarjoa saavutettava vaihtoehto.

Kuule lisää asiantuntijalta

Tämän blogin näkemykset ovat peräisin redandbluen Webmaster-podcastin saavutettavuusjaksosta, jossa vieraana on saavutettavuusasiantuntija ja -kouluttaja Sampo Korkeila Corellialta. Haastattelijoina redandbluen Design Lead Samuli Lindberg ja toimitusjohtaja Reeta Laamo.

Kuuntele jakso Spotifyssa

Webmaster-podcastissa keskustellaan verkkopalveluiden tulevaisuudesta ihmislähtöisestä näkökulmasta. Tilaa podcast Spotifyssa tai löydä kaikki jaksot osoitteesta redandblue.fi/webmaster.