Tekoälyllä tehty kuva verkkosivulla, milloin se tarvitsee merkitä?

Mitä asetus koskee?

Osa säännöistä koskee korkean riskin järjestelmiä, kuten kriittistä infrastruktuuriin liittyviä järjestelmiä, ei tavallisia verkkopalveluita. Korkean riskin järjestelmiä koskevien velvoitteiden sääntöjen voimaanastumista viivästytettiin, mutta avoimuusvelvoitteet astuivat voimaan 2.8.2026. Ne koskevat kaikkia virastoja, järjestöjä, yrityksiä sekä organisaatioita, jotka julkaisevat tekoälyllä tuotettua sisältöä. (Lähde: Tietoa EU:n tekoälyasetuksesta. Liikenne- ja viestintävirasto Traficom.) Asetuksen noudattamisen valvonta kuuluu kansallisille markkinavalvontaviranomaisille, ja avoimuusvelvoitteiden rikkomisesta voidaan määrätä tuntuva seuraamusmaksu.

Organisaatiokohtaiset velvoitteet kannattaa aina varmistaa lakiasiantuntijalta. Teknisen toteutuksen ja sisältökäytäntöjen osalta autamme mielellämme.

Yleisö on oppinut tunnistamaan tekoälykuvat nykypäivänä nopeasti: kun tekoälyn käytöstä viestitään avoimesti, keskustelu pysyy sisällössä. Jälkikäteen paljastunut merkitsemätön tekoälykuva siirtää keskustelun siihen, mitä muuta on mahdollisesti jätetty kertomatta.

Asetuksen tarkoitus

Velvoitteiden käyttöönoton tavoitteena on selkeyttää tekoälyn käyttöä työvälineenä ja tehdä tekoälyllä tuotetun sisällön tunnistamisesta läpinäkyvämpää. Käytännössä verkkopalvelun käyttäjän pitää tietää, milloin hän katsoo tekoälyn tuottamaa sisältöä tai keskustelee koneen kanssa.

Erityisesti asetuksen kolme kohtaa nousevat verkkoviestinnässä tärkeiksi:

1. Chatbotin tai tekoälyavustajan pitää kertoa heti keskustelun alussa, että vastassa on tekoäly. Tieto pitää antaa saavutettavassa muodossa, eli sen pitää välittyä myös ruudunlukijalla.
2. Realistiset tekoälykuvat, -äänet ja -videot pitää merkitä näkyvästi. Asetus käyttää niistä sanaa deepfake.
3. Tekoälyllä tuotettu teksti pitää merkitä silloin kun se julkaistaan yleisön informoimiseksi yleisen edun asioista, eli esimerkiksi terveydestä, ympäristöstä, oikeuksista tai julkisista palveluista. Merkintä jää pois, jos tekstille tehdään aito ihmistarkastus tai sillä on toimituksellinen vastuunkantaja. Oikoluku ei riitä, vaan tarkastuksen pitää kohdistua sisältöön.

(Lähde: Article 50: Transparency obligations for providers and deployers of certain AI systems. Euroopan komissio, AI Act Service Desk.)

Pitääkö jokainen tekoälykuva merkitä?

Näkyvä merkintävelvollisuus koskee kuvia, jotka muistuttavat todellisia ihmisiä, paikkoja tai tapahtumia niin tarkasti, että katsoja voisi luulla niitä aidoiksi. Tyylitelty kuvitus, abstrakti muotokieli, kollaasi tai selvästi epärealistinen visuaali ei vaadi erillistä tekoälymerkintää.

Rajanveto ratkaistaan tapauskohtaisesti, mutta kuvaa arvioidaan kokonaisuutena. Tällöin pitää ottaa huomioon kuvan viesti, sen julkaisuyhteys ja mitä yleisö olettaa näkevänsä. Lähes aina merkintä kannattaa tehdä, vaikkei asetus sitä vaatisikaan. Avoin maininta viestii julkaisijastaan: tekoälyä käytetään tietoisena valintana ja ihmisen ohjauksessa. Salailu viestii päinvastaista, vaikka työ tehtäisiin huolella. Kun merkintä tehdään aina, kukaan ei joudu arvioimaan yksittäisen kuvan realistisuutta kiireessä ja virheen riski katoaa.

Takautuvasti merkintöjä ei kuitenkaan ole pakko lisätä. Ennen 2. elokuuta 2026 julkaistua sisältöä ei tarvitse merkitä, mutta toki hyvän tavan mukaisesti merkinnät voi käydä lisäämässä jo aiemmin tuotettuihin tekoälykuviin.

(Lähde: Transparency obligations under Article 50 of the AI Act. Euroopan komissio, päivitetty 24.7.2026.)

Millainen tekoälymerkintä kuvissa pitää olla?

Asetus määrittelee, että merkinnän pitää näkyä selvästi, erottua muusta sisällöstä ja tiedon pitää välittyä ilman, että käyttäjä tekee mitään erityistä. Tieto pitää antaa viimeistään silloin kun ihminen kohtaa sisällön ensimmäisen kerran.

Tarkkaa sanamuotoa tekoälykuvituksen hyödyntämisessä asetus ei määrittele, mutta toimivia sanamuotoja voisivat ovat esimerkiksi “kuva tuotettu tekoälyllä”, “kuvaa muokattu tekoälyllä” ja “tekoälyllä luotu kuvitus”. Tekstin yhteydessä voidaan hyödyntää myös kuvakkeita viestimään tekoälyn käytöstä. EU julkaisi kesäkuussa 2026 valmiit kuvakkeet tekoälysisällön merkitsemiseen, joita voi hyödyntää tässä tarkoituksessa.

Merkintää tehdessä on huomioitava, että pelkkä maininta sivun alatunnisteessa tai käyttöehdoissa ei riitä, koska merkinnän pitää löytyä aina kunkin sisällön yhteydestä. Pelkkä kuvatiedoston metadataan piilotettu tieto ei myöskään ole riittävää, sillä sitä ei näe ilman erillistä työkalua.

Näin merkintä toteutetaan verkkopalveluun

Teknisesti sekä saavutettavuuden näkökulmasta järkevin tapa toteuttaa merkintä on luoda se omana elementtinään kuvan päälle. Tällöin merkintä skaalautuu oikein mobiilissa, kääntyy kieliversion mukana ja välittyy oikein ruudunlukulaitteille. Suunnitelijamme valmistelee mallin merkinnästä, joka hyväksytetään ennen teknistä toteutusta. Tässä vaiheessa voidaan viilata myös merkinnän sanamuotoja. Suunnittelussa otetaan huomioon, että kuvakkeen ja kuvan välisen kontrastin pitää riittää myös vaalean tai tumman kuvan päällä.

Omassa ratkaisussamme toteutamme merkinnän WordPress-sivustoille suoraan mediakirjastoon, eli merkintä kytketään päälle kuvakohtaisesti ja sanamuoto tulee yhdestä hallitusta paikasta. Samalla merkintä saadaan mukaan kuvan alt-tekstiin ja näkyviin kaikkiin paikkoihin, joissa kuva on käytössä.

Ota yhteyttä omaan asiakasvastaavaasi, niin käydään sivustonne tilanne läpi ja katsotaan mitä merkintöjen käyttööotto vaatisi käytännössä.