Käytettävyystestaus kehityksen ytimessä vuonna 2026

Tekoäly mullistaa suunnittelutyön perustehtävää: se ei poista käytettävyystestauksen tarvetta, se vain siirtää sen aikaisemmaksi ja tekee siitä jatkuvampaa. Tässä tekstissä kerromme, miksi.

Kirjoittaja: Petteri Laamo

28.5.2026

Blogi

Redandblue Webmaster podcastin vieraat suunnittelijajaksossa, HSL:n Lead UX/UI -suunnittelija Sauli Puukangas ja redandbluen Emilia Nykänen.

Tämän blogin ajatukset ovat peräisin redandbluen Webmaster-podcastin suunnittelijajaksosta, jossa keskustelevat HSL:n Lead UX/UI -suunnittelija Sauli Puukangas ja Kuudennen Emilia Nykänen.

Webmaster-podcastissa keskustellaan verkkopalveluiden tulevaisuudesta ihmislähtöisestä näkökulmasta. Tilaa podcast Spotifyssa tai löydä kaikki jaksot osoitteesta redandblue.fi/webmaster-podcast.

Tekoäly muuttaa myös käytettävyystutkimuksen

Tekoäly on muuttanut verkkopalveluiden kehittämisen jokaista työvaihetta, myös käytettävyystutkimusta.

Vielä viisi vuotta sitten suurin osa suunnittelutyöstä meni siihen, että varmistettiin tehdäänkö oikea asia. Nyt prototyyppi syntyy minuuteissa, ja keskiöön nousee kysymys: tehdäänkö se oikein.

Aikaisemmin suunnittelun tehtävä on ollut tosi vahvasti kiteytynyt siihen yhteen ongelmaan, että me varmasti nyt tehdään oikea asia oikealla tavalla. Nyt me periaatteessa pystytään vaan tekemään se asia ja katsoa, että tehtiinkö me se oikein. Tämä on semmoinen aika iso mind switch. – Sauli Puukangas / HSL

Tämä on muutos, jolla on käytännön vaikutus rahankäyttöön. Lean UX:n (Gothelf & Seiden) ydinajatus – rakenna oikea asia, rakenna se oikein – toteutuu vasta nyt täydellä voimallaan, kun kokeilemisen kustannus on pudonnut lähes nollaan.

Pieni muutos, suuri hyöty

Yleensä käyttettävyystutkimuksissa pureudutaan yksittäsiin tehtäviin, ja niiden suorittamiseen. Toisin kuin monesti kuvitellaan, monesti muutokset eivät ole valtavia, vaan jo pienillä muutoksilla voidaan saada aikaan valtava muutos käyttökokemukseen.

Aina elementtien lisääminen palveluun ei tuo lisäarvoa. Sauli kiteyttää ajatuksen: ”Mitä kypsemmäksi suunnittelijaksi olen tullut, niin sitä enemmän korostuu karsimisen taito. Mitä enemmän sä pystyt karsimaan, sitä parempi teidän palvelu on.”

Sauli kertoo asiakaskeissistä, jossa yhden napin teksti muutettiin ”Osta nyt” -muodosta ”Kokeile nyt” -muotoon. Klikkausten määrä nousi satoja prosentteja aikaisempaan, ja varsinaiset ostotapahtumat kymmeniä prosentteja. Mekanismi on yksinkertainen, sillä sana kokeile laskee psykologista kynnystä: ”kyllä mä voin kokeilla tätä”.

Toinen Saulin esimerkki HSL:stä koskee lippukaupan virheviestiä, joka kertoi vain käyttäjälle, että jokin meni pieleen. Tämä sai yksittäisen käyttäjän palaamaan virhesivulle keskimäärin kolmesti. Kun viestiin lisättiin lyhyt selitys siitä miksi virhe syntyi, luku tippui alle yhteen.

Sanavalinnoilla on siksi suora rahallinen arvo, joka selviää vain testaamalla, ei mielipiteillä. Jos olet päättämässä, kannattaako puolen päivän euron mikrotestaus, vastaus on melkein aina kyllä.

Tekoäly prosessoi

Suunnittelijat käyttävät tekoälyä käytettävyystestauksessa monipuolisesti aina prototyypittämisestä tiedon prosessointiin ja dokumentointiin.

Sauli kertoo heittävänsä Google Analytics -kuvakaappauksia kielimallille ja pyytävänsä etsimään ongelmia: ”se saattaa sieltä nostaakin sellaisia asioita, mitä itse ei ole koskaan miettinytkään.” Haastattelulomakkeen ja sen automaattisen yhteenvedon rakentaminen, joka aiemmin vei tunnin, syntyi viidessä minuutissa.

”Tee ne kivoimmat jutut itse, ja ei niin kivat, niin käytä sitten tekoälyä siihen.” – Emilia Nykänen, Kuudes

Kone tunnistaa korrelaation; merkityksen ymmärtää vain ihminen, joka tuntee käyttäjän kontekstin.

Käyttäjä ei lue

Selkein muutos kymmenen vuoden takaa: ihmiset eivät lue verkkosivuilla. He klikkaavat eteenpäin ja alkavat lukea vasta törmättyään seinään.

”Kun se virhe sattuu, niin sitten aletaan lukea, että apua, mitä nyt tapahtuu? Ja sitten ne lukee vasta. Klikataan sinne polun päätepisteeseen tai johonkin seinään, mihin sä törmäät, niin sitten on se, että apua, mitä nyt?” – Sauli Puukangas, HSL

Tähän liittyy yksi metodologinen sudenkuoppa, johon Emilia kiinnittää huomion: ”Testitilanteessa monet rupeaa lukemaan, kun ne ajattelee, että näin täytyy toimia kuuliaisena kansalaisena.”

Testitilanne itsessään vääristää käyttäytymistä. Kentällä havainnoitu klikkailu antaa eri tuloksen kuin lab-testin ”kuuliainen” käyttäjä. Tästä syystä Sauli ja monet kokeneet suunnittelijat luottavat enemmän tuotannosta kerättyyn dataan ja A/B-testeihin kuin perinteisiin moderoituihin testeihin.

Nielsen Norman Group on dokumentoinut tätä silmänliiketutkimuksilla 2000-luvun alusta lähtien. Klassinen havainto pätee edelleen: viiden käyttäjän testi paljastaa noin 85 % käytettävyysongelmista, kun puhutaan laadullisesta testistä. Steve Krugin Rocket Surgery Made Easy (2010) tiivistää tämän jokapäiväiseksi käytännöksi: yksi testausaamu kuukaudessa riittää useimmille tiimeille.

Käytännön playbook — viisi sääntöä, jotka voit ottaa käyttöön huomenna

Määritä mittarit konseptivaiheessa, älä julkaisun jälkeen. Sauli muistuttaa: ”Jos sitä ei tapahdu, niin sitten tavallaan se mätänee aika äkkiä se toteutus.” Ilman mittareita designin arvoa ei voi todistaa, ja ensimmäisessä kvartaaliraportissa toiminto katoaa.
Älä julkaise mitään isoa ilman testiä, mutta vaihda metodia koon mukaan. Pieni copytweak: A/B-testi tuotannossa. Keskikokoinen muutos: nopea palautekysely. Iso uudistus: prototyyppi käyttäjien kanssa paikan päällä.
Karsi ennen kuin lisäät. Erään globaalin asiakkaan sivusto-uudistuksessa vanhasta sisällöstä säilyi vain noin 10 %. Hyperpersonointi ja arvonnat ovat usein oire, eivät ratkaisu.
Käytä asiakkaan kieltä, älä talon termejä. HSL:lle kyseessä on matkustusoikeus, asiakkaalle lippu. Sauli vitsailee: ”Olisihan se tosi hassua, että jos sä menisit HSL-appiin ja sieltä puhuttaisiin, että osta itsellesi matkustusoikeus.”
Vie sisältö ja UX-writing suunnitteluun alusta lähtien. Emilia: jos sisällöntekijä tulee mukaan vasta käyttöliittymän ollessa ”sisältövalmis”, asiat rönsyilevät. Suunnittelijan pitää määrittää myös merkkimäärät ja sisällön rajat — ei vain miltä asiat näyttävät.

Vinkit tiimiltä

Käy palvelusi tärkeimmät virheviestit ja legal-tekstit läpi. Lyhennä, selitä miksi virhe syntyi ja anna käyttäjälle seuraava askel. Tämä on yhden iltapäivän työ, jolla voi olla mitattava vaikutus tukipyyntöjen määrään ja konversioon.
Ohjenuora pysyy yksinkertaisena: älä julkaise mitään isompaa ilman, että joku oikea ihminen on kokeillut sitä ensin. Tekoäly ei tee tästä vanhentunutta sääntöä — se tekee siitä halvemman noudattaa.

Lähteet

Krug, Steve: Don’t Make Me Think, Revisited (3rd ed., 2014). New Riders.
Krug, Steve: Rocket Surgery Made Easy (2010). New Riders. sensible.com/rocket-surgery-made-easy
Nielsen, Jakob: ”Why You Only Need to Test with 5 Users” (Nielsen Norman Group, 2000).
Gothelf, Jeff & Seiden, Josh: Lean UX (3rd ed., 2021). O’Reilly.
W3C: WCAG 2.2 Recommendation (5.10.2023).
Sitaatit: Webmaster-podcast, Suunnittelijajakso, 2026. Sauli Puukangas ja Emilia Nykänen.