Ihminen visionäärinä – hyvän maun merkitys tekoälyn aikakaudella

Kirjoittaja: Samuli Lindberg

18.7.2025

• Blogi

Kirjoitus on osa redandbluen Trendikatsaus – Mitä tapahtuu verkossa 2025? -kirjoitussarjaa, jonka sisällöt pohjautuvat 22.5.2025 olleen tapahtuman puheenvuoroihin.

Tämä teksti on kirjoitettu versio puheestani, jonka pidin redandbluen Trendikatsaus 2025 -tapahtumassa. Puheessani ja nyt tekstissäni koitan tuoda esille hyvän maun, mielikuvituksen ja yksinkertaistamisen tärkeyttä.

Suunnittelijana minua on jo pitkään ohjannut tietyt periaatteet, joista kolme tärkeintä kuuluu seuraavasti: Mielikuvitus, kutsuvuus ja kokemuksellisuus. Nämä ovat periaatteita, jotka puskevat vääjäämättä läpi kaikesta mitä teen. Siten tätäkin tekstiä kannattaa tarkastella näiden periaatteiden kautta, ja siksi avaan seuraavaksi lyhyesti mitä näillä tarkoitan:

Mielikuvitus tarkoittaa minulle uskoa uusiin ideoihin. Uskoa, että kaikkea ei vielä ole keksitty: Meillä ihmisillä on ajatuksia, unelmia ja haaveita, jotka odottavat vielä muotonsa saamista. Mielikuvitus tarkoittaa myös rohkeutta haastaa ja yhdistellä jo keksittyä.

Kutsuvuus tarkoittaa, että koitan toteuttaa suunnittelua, joka puhuttelee ihmisiä mahdollisimman laajalti. Se tarkoittaa suunnittelua, jota mahdollisimman moni haluaa lähestyä. Suunnittelua, johon vastaanottajan on sallittua tai usein jopa suotavaa reagoida.

Kokemuksellisuus menee osittain limittäin kutsuvuuden kanssa. Se tarkoittaa suunnittelua, joka on enemmän kuin vastaanottajan odotukset. Enemmän kuin osiensa summa. Suunnittelua, jonka vastaanottaja täydentää: Kokemuksellinen suunnittelu vaatii vastaanottajalta reagointia.

Omien periaatteideni lisäksi lähestyn hyvän maun merkitystä muutaman suurehkon lainauksen kautta.

Nopeampi hevonen?

Henry Fordin suuhun soviteltu ”If I had asked people what they wanted, they would have said faster horses”, on lausahdus, jota usein käytetään esimerkkinä luovasta, odotuksia haastavasta ajattelusta. Lainauksella tarkoitetaan, että vallitsevaan mielipiteeseen ja maailmantilaan ei pidä sopeutua: Olemassaolevan kehittämisen sijaan tarvitaan uusia keksintöjä.

Vaikka Ford ei todistetusti ikinä itse näin sanonut, on lainaus kuitenkin todella osuva. Itse olen useasti mielessäni sovittanut tätä meidän aikaamme versiona, jossa tekoäly on yhtä kuin nopeampi hevonen. Tekoälyn avulla pääsemme helpommin ja nopeammin pisteestä A pisteeseen B. Saamme helpommin luotua uutta. Mutta lähemmin tarkasteltuna kaikki näin luotu ”uusi” on vain olemassa olevan kiihdytettyä versiointia, nopeamman hevosen laukkaa.

Maku

Ajatuksiaan aktiivisesti jakava suunnittelija Tobias Van Schneider on pyörinyt jo pidemmän aikaa tekoälyn ympärillä, suunnittelemisen ja luovuuden näkökulmasta.

Van Schneider ei vertaa tekoälyä heppaan, vaan turistiin, joka on lukenut matkakohteesta kaiken käsiinsä saaman kirjallisuuden, mutta joka ei ole itse vieraillut kohteessa. Tällainen turisti on Van Schneiderin mukaan teoriassa hyvin kartalla, mutta tältä puuttuu kaikki omakohtainen kokemus.

Omakohtaisen kokemuksen myötä puuttumaan jää myös kaikki henkilökohtaiset nyanssit, jotka puolestaan auttavat varsinaisen, aidon ymmärryksen kanssa.

”Tekoälylle voi syöttää äärettömästi lähdemateriaalia ja määritteitä, mutta loppujen lopuksi tekoälyn suoltama tulos on ainoastaan yhtä hyvä kuin käyttäjänsä kyky ymmärtää mikä on hyvää ja mikä huonoa”, Van Schneider sanoo. Tekoälyn tarjoamista loputtomista vaihtoehdoista on osattava nähdä mikä toimii ja mikä ei.

Tiivistetysti voisi sanoa, että tämä ymmärrys hyvästä ja huonosta on yhtä kuin ”maku”. Isommassa kuvassa maku on yhtä kuin kunkin oma tyyli. Se on yhtä kuin tapa tehdä asioista, tapa olla olemassa. Maku on yhtä kuin ”hyvä silmä”; kyky valita omaan silmään paras vaihtoehto. Lopulta maku on yhtä kuin näkökulma.

Ennen kaikkea maku on se, joka tekoälyltä puuttuu. Tekoälyn kanssa työskennellessä ihmisen täytyy tuoda oma makunsa pöytään.

Yksinkertaisempi parempi

Tekoälyn aikakaudella ei ole enää niinkään väliä miten asioita tehdään, vaan miksi valittuun ratkaisuun on päädytty. Pelkän ulkokuoren ja visuaalisen lopputuloksen sijaan tarinat ja syvemmät merkitykset nousevat arvoonsa.

Tänä päivänä kaikki, jotka pääsevät Internetiin voivat luoda visuaalisesti kivan näköistä materiaalia. Olemassa olevien konseptien toistaminen on äärimmäisen helppoa ja nopeaa. Koska nopeampi hevonen. Koska tekoäly.

Uusien konseptien luominen on edelleen vaikeaa. Etenkin visuaalisesti yksinkertaisten, mutta merkitykseltään vahvojen konseptien luominen on vaikeaa. Uuden luominen vaatii kykyä hahmottaa jotain, joka ei ole vielä olemassa. Ja se vaatii mielikuvitusta. Yksinkertaistaminen puolestaan vaatii järkeistämistä. Ja hyvää makua.

Yksinkertaistaminen on vaikeaa, vaikka meillä on tekoäly käytössämme. Tai etenkin koska meillä on tekoäly käytössämme.

”I would have written a shorter letter, but I did not have the time”, sanoi ranskalainen filosofi Blaise Pascal aikoinaan. Pascalin lausahdus alleviivaa paitsi ajatusten tiivistämisen vaikeutta, myös sen tärkeyttä. Mitä tiiviimpään, yksinkertaisempaan muotoon ajatuksen saa puettua sen parempi; sen helpompi ajatus on sisäistää.

Tekoälyn avulla voidaan luoda paljon, nopeasti ja helposti. Mutta tämän paljon jalostaminen hyväksi vaatii kuratointia ja järkeistämistä. Sillä mitä tiiviimpään, yksinkertaisempaan suunnitteluun ajatuksensa saa puettua sen parempi. Sen helpompi lopputulos on sisäistää; sen kutsuvampaa suunnittelu on. 

Ei pelkkää visuaalista kuorrutusta tekoälyn avulla, vaan merkityksellisiä tarinoita. Ei mitä tai miten, vaan miksi.

Muutama esimerkki hyvän maun merkityksestä. Visuaalisesti yksinkertaisia, mutta merkitykseltään suuria teoksia.

Kazimir Malevichin maalaus “Чёрный квадрат” (Suom. “Musta neliö”), 1915
“Musta neliö” on nimensä mukaisesti musta neliö. Teknisesti se on vain mustaksi maalattu kanvaasi, mutta merkitykseltään se on paljon neliötään suurempi: Musta neliö on ensimmäisiä valtavia harppauksia poispäin esittävästä taiteesta.

Carolyn Davidsonin “Swoosh”, 1971
Teknisesti Davidsonin suunnittelemaa “Swooshia” yksinkertaisempaa logoa on vaikea kuvitella. Todellisuudesta irrotettuna se voisi edustaa lähes mitä vain sipsifirmasta kynsistudioon. Myöskään merkittävämpää, tunnetumpaa logoa on vaikea kuvitella: Amerikkalaiselle urheilujätille Nikelle suunniteltu Swoosh on yksi maailman tunnistetuimmista logoista. 
Yksinkertainen kaari edustaa paitsi lukemattomia kampanjoita, myös vauhtia ja Kreikan mytologian jumalattaren Niken siipeä.

Special Offer, Inc:in suunnittelema “brat”, 2024
Charli XCX:n kuudennen albumin koko visuaalinen identiteetti pohjaa yhdelle, postimerkkiä pienemmälle kuvalle, jossa lukee yksinkertaisesti “brat” vihreällä taustalla. Tästä 150*150 pixelin kokoisesta kuvasta on sitten suoraan johdettu kaikki materiaali levynkansista kiertueen taustalakanoihin. Pikselit paukkuu näkyvästi, mutta sen ei anneta haitata. Teknisestä näkökulmasta brat’in ilme on yksinkertaisuudessaan ja välittämättömyydessään aivan mieletön, mutta yleisö otti sen rakastavasti vastaan. Brat’in ilmeestä johdettiin lukemattomia meemejä, ja Internetin ulkopuolellakin puhuttiin 2024 kesästä “brat summerina”.

“While everyone else is creating brands designed for algorithms, this is an identity that cuts through them. Imagine AI coming up with this. It would never.”

—Max Ottignon, palkitun suunnittelutoimisto Ragged Edgen perustaja brat’ista

—

Kirjoitus on osa redandbluen Trendikatsaus – Mitä tapahtuu verkossa 2025? -kirjoitussarjaa, jonka sisällöt pohjautuvat 22.5.2025 olleen tapahtuman puheenvuoroihin.

Lue myös:

Vastuulliset analytiikkaratkaisut digimarkkinoinnin edistystekijänä

Tekoälykuvat ovat täällä — uskallatko ostaa niitä?

Verkkopalveluiden tietoturva murroksessa – miten suojata WordPress-sivusto muuttuvassa maailmassa?