Redandbluen virallinen työkieli on edelleen suomi, mutta yrityksessämme työskentelee nykyisin useampi ulkomailta Suomeen töihin tullut asiantuntija. Yrityksen pääkielen vaihtaminen ei vielä ole tullut ajankohtaiseksi, mutta päivittäin kohtaamme tilanteita, joissa kieltä vaihdetaan lennossa tai puhutaan sekaisin. Se on ollut ihan hyvä välimalli, mutta mikäli tulevaisuudessa entistä suurempi osa redandbluelaisista ei puhu natiivikielenään suomea, on myös virallisen työkielen vaihtaminen edessä.

redandbluella Web Developerina työskentelevä George Hieron muutti Suomeen töihin neljä vuotta sitten. Redandbluella hän on työskennellyt puoli vuotta erikoistuen etenkin verkkopalveluiden saavutettavuuteen ja ekologisuuteen. Talvella hän aikoo hyödyntää redandbluen etätyömahdollisuutta, ja työskennellä pidemmän jakson kotimaastaan käsin.

Kysyimme ”Ykältä” mitä toisesta maasta töihin tulevan rekrytoinnissa ja työarjessa voisi huomioida, jotta se olisi mahdollisimman sujuvaa ja luontevaa.

Mitä rekrytointiprosessissa tulisi ottaa huomioon, jotta eri kieli- tai kulttuurialueelta tuleva voisi hakea työtä mutkattomasti ja olla mahdollisimman oma itsensä haastattelutilanteessa?

Työpaikkailmoitus kannattaa olla saatavilla englanniksi suomenkielen lisäksi, jotta mahdollisimman moni potentiaalinen hakija voi hakea. Siitä on apua sellaisillekin, jotka osaavat jo jonkin verran suomea, mutta eivät ymmärrä tai puhu sitä täydellisesti.

Tämä on ehdottoman tärkeää ainakin silloin, jos englanti on työkielenä kyseisessä roolissa – minun mielestäni ei kannata kirjoittaa ilmoitusta englanniksi, jos kyseessä oleva työpaikka vaatii sujuvaa suomen kielen taitoa. Olen nähnyt tällaisia ilmoituksia monesti, ja se tuntuu turhauttavalta.

Helpottaisi myös, että yrityksen verkkosivuilla on ainakin yksi sivu englanniksi, jossa kerrotaan lyhyesti yrityksestä, vaikka sivusto ei olisikaan kokonaan monikielinen.

Miten työpaikan jokapäiväisessä työssä tulisi huomioida, että esimerkiksi eri kieltä puhuvat saisivat oman mielipiteensä kerrotuksi niin halutessaan?

Minun mielestä tässä helpottaa, jos yrityksessä korostetaan usein, että saa kysyä tai sanoa mielipiteet esim. englanniksi, tai rohkaistaan pyytämään toistamaan joku pointti tarvittaessa englanniksi, vaikka palaveri tai keskustelu tapahtuu muuten suomeksi.

Yleisesti on aina hyvää tietää, että saa vaihtaa kieltä tarvittaessa. Sekin auttaa, että palaverin tai keskustelun lopussa tehdään lyhyt yhteenveto englanniksi, jossa kerrataan palaverin pääkohdat. Minulle on aikaisemmin ollut myös hyödyllistä, että jos esimerkiksi tärkeä palaveri pidetään suomeksi, niin kalvoesitys on pidetty samaan aikaan siten, että pääpointit on kirjoitettu englanniksi.

Minkälaisia eroja olet huomannut suomalaisessa ja brittiläisessä työskentelytavassa?

Täällä Suomessa on paljon parempi työn ja vapaa-ajan tasapaino, ja työpaikalla on enemmän joustavuutta. Britanniassa moni tekee ylitöitä rahan takia, kun Suomessa liukuvat tunnit ovat käsittääkseni yleisempi malli. Myös sovittuja työtunteja seurataan Suomessa tarkasti – Britanniassa työntekijä voi vaikuttaa laiskalta, jos hän lähtee töistä usein esimerkiksi kello 17.01 eikä 17.15. Eli odotus usein on, että työskennellään juuri sovittuun kellonlyömään asti ja sitten vasta valmistellaan kotiinlähtöä. Suomessa taas sovittu on aika on se milloin voi oikeasti lopettaa päivän.

Minulle ehkä vaikein konsepti Suomessa on ollut, että työhaastattelussa pitää kertoa minkälaista palkkaa odottaa, jopa jos palkkaluokka on jo kerrottu työpaikkailmoituksessa. Lisäksi Suomen työpaikoilla on yleensä parempia etuja, esimerkiksi terveyteen ja liikuntaan liittyen.

—

Kirjoitus on osa redandbluen ”Monimutoisuus asiantuntijatyössä” -kirjoitussarjaa.