Tekoälykuvat ovat täällä – uskallatko ostaa niitä?

  • Blogi

Kirjoitus on toinen osa redandbluen Trendikatsaus – Mitä tapahtuu verkossa 2025? -kirjoitussarjaa, jonka sisällöt pohjautuvat 22.5.2025 olleen tapahtuman puheenvuoroihin.

Vuonna 2016 julkaistiin ensimmäiset laajasti huomioidut tekoälyllä luodut kuvat. Silloin ne näyttivät vielä oudolta – kasvoilta, joissa oli liikaa silmiä tai väärään paikkaan sijoitettuja sormia. Kehitys on tämän jälkeen ollut huimaa. Vuonna 2025 tekoälyllä tuotettuja kuvia on syntynyt enemmän kuin valokuvia 150 vuoden ajalta yhteensä. Jo nyt valokuvaamalla otetut kuvat ovat ovat jäämässä vähemmistöön visuaalisessa ympäristössämme. 

Tekoälysovellusten kehityksen seuraaminen käy päivätyöstä. Aloitin suunnittelemaan tätä kirjoitusta muutama viikko sitten, ja pelkästään tällä aikajaksolla sekä tekoälyllä kehitetty lliikkuva kuva sekä stillikuva ovat kehittyneet harppauksittain.

Mutta mikä oikeastaan on tekoälykuva?

Mikä on tekoälykuva ja miten se eroaa valokuvasta?

Tekoälykuva voi tarkoittaa monia asioita:

  • Luotu: kokonaan generatiivisella tekoälyllä synnytetty kuva, esimerkiksi ChatGTP:llä, Midjourneyllä tai DALL·E:llä.
  • Kehitetty: kuva voi olla valokuva tai piirros, jota on jatkettu tekoälyn avulla – esimerkiksi Adobe Photoshopin Generative Fillillä.
  • Paranneltu: tekoälyä hyödynnetään kuvan terävöittämiseen, värimäärittelyyn tai yksityiskohtien parantamiseen.

Perinteiset kuvankäsittelytyökalut kuten Photoshop ja Canva sisältävät tekoälyominaisuuksia, joilla kuvia voi muokata, jatkaa ja rikastaa. Tämä hämärtää käsitettä: onko muokattu valokuvakin jo tekoälykuva?

Tekoälyllä luodut kuvat ovat nykyään niin laadukkaita, ettei niitä enää erota valokuvista tai muista kaupallisista kuvista. Edes tekoäly ei enää erota tekoälyllä luotua kuvaa perinteisestä kuvasta. Teimme “Verkkopalveluiden trendit 2025” -tapahtumassa testin, jossa yleisön piti erottaa 12 kuvasta tekoälyllä luodut kuvat. Kukaan ei saanut kaikkia oikein. Paras vastaus oli 8 oikein (vastaaja oli vastannut kaikkiin tekoäly). 

Myöskään ammattilaiset eivät pysty erottamaan tekoälyllä luotuja kuvia aidoista. Jo vuonna 2022 Colorado State Fairin taidekilpailun voitti tekoälyllä luotu Jason Allenin kuva “Théâtre D’opéra Spatial” , kun taiteilija päätti jekuttaa tuomaristoa ja ilmoitti tekoälyllä generoidun kuvan perinteiseen taidekilpailuun.

Tekoälykuvien täyttäessä sekä digitaalista että kaupallista mediatilaa ihmiskunta seuraa tapahtumaketjua sivusta. Kukaan ei enää tiedä mikä on aitoa ja mikä ei, ja tällä on laajoja yhteiskunnallisia vaikutuksia. 

Bitcoineissa ja muissa kryptovaluutoissa käytetyt lohkoketjut voivat tulevaisuudessa ratkaista kuvan aitouteen liittyvän dilemman. Lohkoketjut mahdollistaisivat yksittäisen kuvan metatiedot ketjuttamisen niin, että kuka tahansa voisi varmistaa miten kuva on luotu ja koska, ja onko sitä käsitelty, ja täten varmistaa kuvan aitouden ja alkuperän. Teknologia tähän on jo olemassa. Adobe on kehittänyt yhteistyökumppaneidensa kanssa Content Credentials -lohkoketjun jolla kuvan aitouden ja käsittelyketun voi varmistaa. Vakiintuneita standardeja ei vielä ole. Olisi kriittistä, että suuret mediat ja sosiaalisen median palvelut ottaisivat teknologian nopeasti käyttöön.

Oikeudelliset ja eettiset kysymykset

Kuten Yuval Noah Harari kuvaa kirjassaan Sapiens , ihmisen lajityyppiin kuuluu, että tehdään ensin ja mietitään jälkikäteen. Tupakointi, lyijypohjaiset maalit, asbesti, kemikaalien päästäminen luontoon, pervitiivin mainostaminen kotiäideille 50-luvulla ja nykyinen älypuhelinriippuvuus – kaikki ovat ensin arkipäivää, ennen kuin tutkimus ja lainsäädäntö puuttuvat peliin ja muuttavat asenteita vähän kerrallaan.

Sama toistuu teknologian saralla. BitTorrentin ja peer-to-peer -teknologia mahdollisti ensin laittoman musiikki- ja elokuvapiratismin, mutta se loi myös perustan nykyisille äänen- ja videonvälityspalveluille, kuten Spotifylle ja Netflixille. 

Tällä hetkellä tekoälykuvat elävät vastaavaa murrosvaihetta.

Tekoälykuvien ostamiseen liittyy edelleen huolia, joista osa liittyy tekijänoikeuksien hähmäisyyteen ja osa on luonteeltaan eettistä.

Samaan tapaan kuin piratismissa aikoinaan, tekoälyteknologia ei vielä kompensoi taiteilijoille siitä, että heidän luomaansa estetiikkaa käytetään kuvissa ilman heidän suostumustaan. The New Yorkerin artikkelissa “Is A.I. Art Stealing from Artists?” kerrotaan, kuinka taiteilijat haastavat oikeuteen tekoälymallien kehittäjiä, jotka ovat käyttäneet heidän teoksiaan koulutusaineistona ilman lupaa. 

Suuryritykset, kuten Disney, ovat estäneet tiettyjen hahmojen, kuten Nalle Puhin, käytön Midjourneyssä. Jos syötät komennon, joka viittaa suojattuun hahmoon, saat virheilmoituksen.

Tekoälykuvien hyödyt

Kuten kaikessa teknologiessa kehityksessä, kullakin organisaatiolla on kaksi vaihtoehtoa; hypätäkö mukaan kehityksen kelkkaan, vai jäädäkö pysäkille seuraamaan sivusta.

Oheinen kuva on luotu ohjelmistoyritys EmCelle, jolle teimme kampanjan ammattilaisten taloushallinnan ohjelmistoista. Käytimme tekoälyä luonnosten generointiin. Lopuksi kuvat suurennettiin tekoälyn avulla, ja yhteistyökumppanimme FLC muokkasi kuvan sopivaksi painokäyttöön.

Vaikka tekoälykuvien osalta sääntely on vielä vaiheessa, sen edut ovat kiistattomat. Tekoälytyökalut ovat uskomattoman tehokkaat osaavissa käsissä. Sillä voi luoda upeita luonnoksia, hahmotelmia ja valmiita teoksia, joita kukaan ei erota tekoälyllä luoduiksi, ja joiden tekeminen vie murto-osan siitä ajasta ja vaivasta, mitä kuvien toteuttaminen vaatisi perinteisillä menetelmillä.


Yksi maailman johtavia graafisen suunnittelun toimistoja, Pentagram design , järkytti suunnitteluyhteisöä Yhdysvaltain hallitukselle tekemällään visuaalisella konseptilla. Pentagramin suunnittelijat loivat käsin kvuituksia, jotka kuvattiin ja sitten syöttettiin käsiteltäväksi tekoälylle. Tekoäly skannasi suunnitelmat, ja loi sen jälkeen uutta grafiikkaa suunnittelijoiden luomien kuvitusten pohjalta. Luodulla komennolla voi luoda uusia kuvituksia, jotka ovat suunnittelijoiden luoman tyylin mukaisia, mutta nopeasti ja kustannustehokkaasti.

Mitä hyötyä tekoälykuvista on markkinoinnissa ja sisällöntuotannossa?

  • Nopeus: Saat laadukkaan kuvituksen minuuteissa ilman tuotantoaikatauluja.
  • Räätälöitävyys: Kuvista saa juuri brändiin ja viestiin sopivia – ja aina uudestaan.
  • Budjettitehokkuus: Ei tarvetta kuvapankeille tai valokuvaussessioille.

Kokeilujen mahdollisuus: Voit testata kymmeniä visuaalisia ideoita nopeasti.

Ohessa Ami-säätiölle rakentamamme ai-kuvakonseptin mukainen kuva, joita Ami-säätiö hyödyntää puhuessaan strategiastaan.


Näin hyödynnät tekoälyllä luotuja kuvia


Tekijänoikeudet
Käytä tunnettuja palveluita, jotka noudattavat regulaatiota. Esimerkiksi Adobe Firefly lupaa käyttää vain laillista aineistoa.
Suunnittelijalla hyvä olla logi promptien käytöstä.

Brändi-ilmeen mukaisuus
Hyvällä komentojen (prompt) hallinnalla ja jälkikäsittelyllä tyyli saadaan yhtenäiseksi.

Laatu
Tekoälykuvat voivat näyttää geneerisiltä, mutta yhdistettynä ammattimaiseen suunnitteluun ne saavat kontekstin.

Eettisyys
Tekoäly ei korvaa ihmistä, vaan voi olla työkalu suunnittelijan työkalupakissa.

Persoonattomuus
Suunnittelija voi käyttää tekoälyä pohjana ja lisätä siihen ihmiskäden viimeistelyn.

Miten voimme olla avuksi?

Tekoälykuvat eivät ole uhka – vaan uusi väline. Kuten valokuvaus ei tappanut maalaustaidetta, tekoäly ei vie työtä suunnittelijalta. Mutta se muuttaa, kenelle, miten ja millä nopeudella luomme visuaalista viestintää.

Kirjoitus on osa redandbluen Trendkatsaus – Mitä tapahtuu verkossa 2025? -kirjoitussarjaa, jonka sisällöt pohjautuvat 22.5.2025 olleen tapahtuman puheenvuoroihin.

Lue myös:

Verkkopalveluiden tietoturva murroksessa – miten suojata WordPress-sivusto muuttuvassa maailmassa?