Aikakausmedian Koululehtikone

Alkuperäinen Koululehtikone oli ollut ahkerassa käytössä jo kymmenen vuotta, mutta se oli tullut teknisen käyttöikänsä päähän eikä vastannut kaikilta osin enää tämän päivän vaatimuksia.

Erityisen tärkeää oli, ettei jatkossa oppilaiden henkilötietoja, kuten sähköpostiosoitteita, tarvitse kerätä.

Koululehtikone toimii luokan yhteisenä työtilana, joka tutustuttaa oppilaat journalismiin ja lehden tekemiseen. Koululehtikone opastaa eri juttutyyppien kirjoittamiseen ja sisältää myös harjoitustehtäviä. Jokainen oppilas voi tehdä yhteiseen lehteen omia juttuja, ja keskeneräisen jutun voi tallentaa ja sen kirjoittamista jatkaa myöhemmin. Opettaja tarkistaa ja hyväksyy oppilaiden tekemät sisällöt ennen valmiin lehden ”julkaisua”.

Uudistuksessa Koululehtikoneen lopputuotteena syntyy verkkolehden sijaan tulostettava lehti. Lehden voi myös tallentaa pdf:nä ja lähettää esimerkiksi oppilaiden vanhemmille. Näin lehteä ei tarvitse jakaa linkillä ja lehti säilyy, vaikka sen poistaisi Koululehtikone-ohjelmasta.

Oppilaat kirjoittavat juttunsa valmiisiin taittopohjiin ja valitsevat juttujen ilmeen määritellyistä vaihtoehdoista. Opettajan avustuksella kootaan yhdessä siisti, tulostuskelpoinen lehti. Työkalu pitää lopputuloksen laadukkaan näköisenä ilman, että oppilaiden tarvitsee käyttää erillisiä taitto-ohjelmia.

Valmis lehti tulostuu suoraan selaimesta joko A3-arkeille vihkotaittojärjestyksessä nidottavaksi tai A4-sivuina PDF:ksi. Sama sisältö skaalautuu ruudun esikatselusta painoon oikeissa mittasuhteissa.

Koululehtikoneen visuaalinen ilme uudistettiin niin, että se tunnistetaan osaksi Aikakausmedian mediakasvatustyökalujen perhettä. Yhtenäinen ilme vahvistaa brändin tunnistettavuutta ja tekee työkaluista johdonmukaisen kokonaisuuden käyttäjälle.

Koululehtikone toteutettiin Vue-sovelluksena, joka toimii WordPress-alustan päällä. Sovellus käyttää Quill-editoria juttujen tekstien muokkaamiseen.

Sovellus hakee ja tallentaa tiedot tietokantaan räätälöityjen REST-rajapintojen kautta. Lehdet ja jutut on toteutettu WordPressin omina sisältötyyppeinä (custom post type), ja käyttäjän tekemät muokkaukset kohdistuvat aina vain hänen omiin sisältöihinsä. Jokaisen pyynnön yhteydessä varmistetaan käyttäjän istunto (nonce) ja oikeus tehdä juuri kyseinen muutos. Ilman voimassa olevaa tunnistetta pyyntö käsitellään kirjautumattomana. Sen lisäksi jokaisella rajapinnalla on oma oikeustarkistus: kuka käyttäjä on ja omistaako hän juuri sen jutun tai lehden, jota on muokkaamassa.

Oppilas kirjautuu toimitukseen opettajalta saadulla lehtikoodilla. Oppilaan nimeä, sähköpostia tai muuta tunnistetietoa ei kysytä eikä tallenneta. Jokainen juttu saa oman koodinsa, jolla oppilas pääsee myös palaamaan omaan tekstiinsä.

Jotta päällekäisyyyksiltä vältytään, rakennettiin palveluun myös logiikka, jolla yksittäinen juttu voi olla kerrallaan vain yhden kirjoittajan muokattavana. Jos käyttäjä ei tee muutoksia tietyn aikajakson aikana tai kun kirjoittaja poistuu tai merkitsee jutun valmiiksi, vapautuu juttu muiden muokattavaksi. Tämän ratkaisun avulla kaksi oppilasta ei voi kirjoittaa toistensa työn päälle.

Oppilaan kirjoittama teksti puhdistetaan palvelimella ennen tallennusta: läpi menevät vain sallitut rakenteet, ja editorin tuottama merkintä muunnetaan semanttiseksi HTML:ksi. Koodien arvaamiselle ja uusien käyttäjätunnusten luonnille on asetettu katto, joten yksikään yksittäinen vuotanut koodi ei riitä palvelun kuormittamiseen.

Tekoälyä ei haluttu integroida palveluun, vaan työkalu pidettiin tietoisesti selkeänä, pedagogisena ja koulukäyttöön soveltuvana.