Redandbluella ylläpidetään asiantuntijoiden osaamista käymällä erilaisissa seminaareissa ja koulutuksissa. Syksyllä 2022 design-tiimi osallistui etänä Tanskassa järjestettävään Design Matters -seminaariin, jonka yksi pääteemoista oli saavutettavuus.

Lipun mukana sai freesillä otteella kirjoitetun saavutettavuuskirjan, Laura Kalbagin Accessibility for Everyone. Syvensimme lisäksi saavutettavuusosaamista koko yritykselle järjestetyn kaksiosaisen saavutettavuuskoulutuksen myötä. Keräsin tähän muutamia hyviä pointteja kirjasta ja koulutuksesta.

Universal design vs. saavutettavuus

Designmaailmassa on puhuttu pitkään universaalista designista, eli designista, joka on saavutettavaa, ymmärrettävää ja käytettävää kaikille. Universaali design ei synny täyttämällä erinäisiä vaatimuksia tai listoja, vaan se on ikään kuin hyvän suunnittelun ilmentymä tai filosofia, joka hyödyttää kaikkia tuotetta tai palvelua käyttäviä henkilöitä. Universaalin designin periaatteena on siis kaikkien käyttäjäryhmien palveliminen, mutta niin ettei siitä ole kenellekään haittaa.

Saavutettavuudella tai fyysisessä maailmassa esteettömyydellä taas viitataan siihen, että palvelu on saavutettava henkilöille, joilla on jonkin vamma tai erityispiirre.

Universal designin ja saavutettavuuden pienenä, mutta merkittävänä erona on se, että saavutettavassa suunnittelussa pyritään varmistamaan käytettävyys nimenomaan erityisryhmille, mahdollisesti lisäämällä eri käyttäjäryhmiä helpottavia nappeja, toiminnallisuuksia tai koodinpätkiä.

Saavutettavaa suunnittelua ohjaa myös vahvasti WCAG-ohjeisto, jonka vaatimuksiin digitaalisen palvelun pitää jo lain mukaankin taipua. Eri vaatimuksia ja henkilön erityispiirteitä tuijottamalla ominaisuuksia voidaan kuitenkin epähuomiossa lisätä yleisen käytettävyyden kustannuksella.

Tästä hyvänä esimerkkinä on verkkopalveluissa usein nähdyt tekstin suurentamisnapit. Saavutettavuuden kannalta on hyödyllistä voida suurentaa tekstiä, mutta kenenkään kannalta ei ole haittaa siitä, että teksti laitetaan oletuksena niin suurella, että valtaosa ihmisistä näkee lukea sitä.

Internetin ulkopuolella esimerkkinä voisi olla kiertotierampin rakentaminen portaiden sijaan, jolloin kaikki joutuvat kulkemaan pidempää reittiä nopeamman porrasratkaisun sijaan.

Hyvänä ohjenuorana universaalissa suunnittelussa on pitää homma mahdollisimman yksinkertaisena. Näytä kaikki relevantit toiminnallisuudet ja sisällöt ilman klikkauksia ja hover-efektejä. Kirjoita niin selkeää tekstiä, että yläasteikäinen ymmärtää mistä on kyse. Mikäli asian voi tehdä valmiiksi niin, että sitä ei tarvitse erityisryhmää varten muuttaa, tee se niin.

Suunnittelijan viitekehys

Kaikille saavutettavia palveluita suunnitellessa hyödyttää, että tiimissä on henkilöitä mahdollisimman erilaisilla taustoilla.

Digitaalisia palveluita suunnittelevat usein teknisesti orientoituneet nuorehkot henkilöt, joilla ei itsellä ole välttämättä mitään erityistä ”vammaa”.

Vaikka saavutettavuusasioita voi opiskella, tietyt asiat tulevat ikääntyneemmältä (täytin itse juuri 40 ja olen huomannut, että lähinäkö on huonontunut vuodessa huomattavasti) suunnittelijalta luonnostaan. Esimerkiksi tekstikoot ja kontrastit menevät ikänäköiseltä suunnittelijalta intuitiivisemmin kaikille saavutettaviksi.

Hyvä esimerkki taustan vaikutuksesta suunnittelunäkökulmaan on suunnittelutiimissämme oleva ruotsinkielinen henkilö, joka tuskaili sitä, että monessa palvelussa kieli- ja maavalinta on sama asia. Tällöin esimerkiksi Suomessa asuva ruotsinkielinen henkilö voi joutua selaamaan palvelua aina huonommalla äidinkielellään, sillä kieltä vaihtamalla sivuston jälleenmyyjät, asiakaspalvelu tai toimituspaikat muuttuvat Ruotsiin.

Lukutaito

Maailman väestöstä yli 15-vuotiaista 86 % osaa lukea. Kohtalaisen korkean lukutaitoprosentin lisäksi moni kuitenkin operoi verkossa vieraalla kielellä tai vieraan kulttuurin kontekstissa. Myös erilaiset luki- ja kirjoitushäiriöt ovat suhteellisen yleisiä.

Lukemista verkossa voi helpottaa käyttämällä mahdollisimman selkeää kieltä, otsikoimalla tekstiä lyhyiden kappaleiden välein sekä jäsentämällä tekstiä erilaisten listojen ja kappalejakojen avulla silmäiltäväksi. Teksti yhdessä palstassa on myös hahmotettavampaa kuin kahdessa tai useammassa palstassa.

Hahmotus ja motoriikka

Lomakkeiden suunnittelussa tulee ottaa huomioon hahmotushäiriöt, jotka voivat vaikeuttaa kahdessa palstassa olevien lomakkeiden luettavuutta. Lomakkeisiin kannattaa myös antaa mahdollisimman paljon monivalintavaihtoehtoja vapaan tekstin sijaan, sillä tekstin kirjoittaminen on motorisesti huomattavasti vaikeampaa kuin monivalintoihin vastaaminen.

Check boxeissa, napeissa ja radio buttoneissa tulee olla tarpeeksi suuri kosketuspinta-ala, jotta hiiren kanssa ei tarvitse joutua tähtäämään liian pienelle alueelle. WCAG-ohjeiston mukaan pieni mahdollinen saavutettava nappikoko on 44 x 44 px. Tässä koossa on huomioitu myös ihmisen fysiikka – mobiilissa nappeja painetaan sormella, jonka koko asettaa rajoituksia esimerkiksi sille, että monivalintaelementit eivät saa olla liian lähellä toisiaan.

Yleisesti ottaen on hyvä näyttää kaikki mahdollinen sisältö. Esimerkiksi kielivalinnan osalta on parempi näyttää kaikki valittavissa olevat kielet tekstinä kuin tehdä niille oma pudotusvalikko. Tällöin käyttäjä voi hahmottaa kokonaisuuden paremmin. Myöskään pelkät liput eivät toimi kielivalinnan näyttämiseksi, sillä lipun perusteella ei voi tietää onko kyseessä maa vai kieli.

Paikka, olosuhteet ja ohi menevät tilanteet

Kaikki saavutettavuus ei liity vain fyysisiin tai neurologisiin rajoitteisiin. Joskus esimerkiksi videosisältöä joudutaan olosuhteiden pakosta käyttämään ilman ääniä, jolloin tekstityksestä tai sisällön esittämisestä tekstivastineena on hyötyä kaikille. Heikentynyt motoriikka voi johtua siitä, että joutuu kannattelemaan vauvaa sylissä tai näkö voi olla huonompi, kun käyttää taittovirhettä korjaamattomia piilolinssejä silmälasien sijaan.

Saavutettavuusnäkökulmia diversiteetillä ja havainnoinnilla

Kuten tässäkin artikkelissa huomataan, saavutettavuus on monisyinen kokonaisuus, jota ei voida ratkaista vain seuraamalla esimerkiksi kohtalaisen vaikeasti ymmärrettävää WCAG-ohjeistoa.

Itse asiassa tutkimusten mukaan ohjeiston seuraaminen ratkaisee vain reilun puolet saavutettavuushaasteista, sillä palvelun käyttöön liittyy kokonainen kirjo erilaisia ihmisiä erilaisine ominaisuuksineen, ja toisaalta saavutettavuushaaste voi olla myös vain paikallinen ja ohimenevä.

Parhaiten erilaisia saavutettavuushaasteita voi huomata tekemällä havainnoivaa käytettävyys ja saavutettavuustestausta, jolloin oikeat käyttäjät käyttävät palvelua. Tätä mallia suosittelenkin kaikille verkkopalveluita suunnitteleville. Esimerkiksi näkörajoitteisen käyttäjän jokapäiväistä elämää voi olla vaikea ymmärtää, ellei itse näe miten ja millaisilla avusteisilla välineillä he palveluita käyttävät.

Saavutettavuusnäkökulmia ja osaamista lisätään myös mahdollisimman monimuotoisilla suunnittelu- ja toteutustiimeillä, joiden taustat ja näkökulmat eroavat toisistaan.

—

Lisää aiheesta redandbluen blogissa:

Oikeus normaaliin käyttökokemukseen kuuluu kaikille

Saavutettavuus yhdenvertaisuuden pohjana